korjuu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakorjuu (17)
- se, kun korjataan (otetaan talteen)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkorjuː/
- tavutus: kor‧juu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korjuu | korjuut |
| genetiivi | korjuun | korjuiden korjuitten |
| partitiivi | korjuuta | korjuita |
| akkusatiivi | korjuu; korjuun |
korjuut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korjuussa | korjuissa |
| elatiivi | korjuusta | korjuista |
| illatiivi | korjuuseen korjuuhun |
korjuisiin korjuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korjuulla | korjuilla |
| ablatiivi | korjuulta | korjuilta |
| allatiivi | korjuulle | korjuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korjuuna | korjuina |
| translatiivi | korjuuksi | korjuiksi |
| abessiivi | korjuutta | korjuitta |
| instruktiivi | – | korjuin |
| komitatiivi | – | korjuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | korjuu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, kun korjataan (otetaan talteen)
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: korjuuttaa
Yhdyssanat
muokkaa- korjuuaika, korjuukypsä, korjuusää, korjuutappio, korjuutyö
- elonkorjuu, hedelmänkorjuu, heinänkorjuu, puunkorjuu, sadonkorjuu, viininkorjuu, viljankorjuu
Aiheesta muualla
muokkaa- korjuu Kielitoimiston sanakirjassa