korkkaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakorkkaaminen (38)
- teonnimi verbistä korkata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | korkkaaminen | korkkaamiset |
genetiivi | korkkaamisen | korkkaamisten korkkaamisien |
partitiivi | korkkaamista | korkkaamisia |
akkusatiivi | korkkaaminen; korkkaamisen |
korkkaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | korkkaamisessa | korkkaamisissa |
elatiivi | korkkaamisesta | korkkaamisista |
illatiivi | korkkaamiseen | korkkaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | korkkaamisella | korkkaamisilla |
ablatiivi | korkkaamiselta | korkkaamisilta |
allatiivi | korkkaamiselle | korkkaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | korkkaamisena (korkkaamisna) |
korkkaamisina |
translatiivi | korkkaamiseksi | korkkaamisiksi |
abessiivi | korkkaamisetta | korkkaamisitta |
instruktiivi | – | korkkaamisin |
komitatiivi | – | korkkaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | korkkaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
korkkaamis- |