Wikipedia
Katso artikkeli Koru Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Koruja

Substantiivi

muokkaa

koru (1)[1]

  1. vartalolla oleva, usein vaatteisiin kiinnitetty, taide-esine, jonka merkitys on esteettinen, sosiaalista tai yhteiskunnallista asemaa ilmaiseva tai uskonnollinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkoru/
  • tavutus: ko‧ru

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koru korut
genetiivi korun korujen
partitiivi korua koruja
akkusatiivi koru;
korun
korut
sisäpaikallissijat
inessiivi korussa koruissa
elatiivi korusta koruista
illatiivi koruun koruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korulla koruilla
ablatiivi korulta koruilta
allatiivi korulle koruille
muut sijamuodot
essiivi koruna koruina
translatiivi koruksi koruiksi
abessiivi korutta koruitta
instruktiivi koruin
komitatiivi koruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hopeakoru, jalokivikoru, kameekoru, kaulakoru, koruesine, koruhelmi, korukannet, korukantinen, korukieli, korukirjain, korukivi, korukuvio, korulause, koruliike, korulipas, koruluri, koruommel, koruompelu, korusana, korusähke, korusähkelomake, korusävel, koruteollisuus, korvakoru, kultakoru, lävistyskoru, metallikoru, platinakoru, pronssikoru, pukukoru, rannekoru, rihkamakoru, riipuskoru, rintakoru, strassikoru, timanttikoru

Aiheesta muualla

muokkaa
  • koru Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 611, 1186 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

koru

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta kora

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1