koruttomuus

Suomi

Substantiivi

koruttomuus (40)

se, että on koruton

Ääntäminen

IPA: /ˈkorut̪ˌt̪omuːs/
tavutus: ko‧rut‧to‧muus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koruttomuus	koruttomuudet
genetiivi	koruttomuuden	koruttomuuksien
partitiivi	koruttomuutta	koruttomuuksia
akkusatiivi	koruttomuus; koruttomuuden	koruttomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	koruttomuudessa	koruttomuuksissa
elatiivi	koruttomuudesta	koruttomuuksista
illatiivi	koruttomuuteen	koruttomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koruttomuudella	koruttomuuksilla
ablatiivi	koruttomuudelta	koruttomuuksilta
allatiivi	koruttomuudelle	koruttomuuksille
muut sijamuodot
essiivi	koruttomuutena	koruttomuuksina
translatiivi	koruttomuudeksi	koruttomuuksiksi
abessiivi	koruttomuudetta	koruttomuuksitta
instruktiivi	–	koruttomuuksin
komitatiivi	–	koruttomuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	koruttomuude-
vahva vartalo	koruttomuute-
konsonantti- vartalo	koruttomuut-

Etymologia

sanan koruton vartalosta koruttom- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on koruton

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

koruttomuus Kielitoimiston sanakirjassa