koruttomuus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

koruttomuus (40)

  1. se, että on koruton

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkorut̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: ko‧rut‧to‧muus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koruttomuus koruttomuudet
genetiivi koruttomuuden koruttomuuksien
partitiivi koruttomuutta koruttomuuksia
akkusatiivi koruttomuus;
koruttomuuden
koruttomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi koruttomuudessa koruttomuuksissa
elatiivi koruttomuudesta koruttomuuksista
illatiivi koruttomuuteen koruttomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koruttomuudella koruttomuuksilla
ablatiivi koruttomuudelta koruttomuuksilta
allatiivi koruttomuudelle koruttomuuksille
muut sijamuodot
essiivi koruttomuutena koruttomuuksina
translatiivi koruttomuudeksi koruttomuuksiksi
abessiivi koruttomuudetta koruttomuuksitta
instruktiivi koruttomuuksin
komitatiivi koruttomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koruttomuude-
vahva vartalo koruttomuute-
konsonantti-
vartalo
koruttomuut-

EtymologiaMuokkaa

sanan koruton vartalosta koruttom- ja suffiksista -uus

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa