korvaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakorvaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä korvata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korvaava | korvaavat |
| genetiivi | korvaavan | korvaavien (korvaavain) |
| partitiivi | korvaavaa | korvaavia |
| akkusatiivi | korvaava; korvaavan |
korvaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korvaavassa | korvaavissa |
| elatiivi | korvaavasta | korvaavista |
| illatiivi | korvaavaan | korvaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korvaavalla | korvaavilla |
| ablatiivi | korvaavalta | korvaavilta |
| allatiivi | korvaavalle | korvaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korvaavana | korvaavina |
| translatiivi | korvaavaksi | korvaaviksi |
| abessiivi | korvaavatta | korvaavitta |
| instruktiivi | – | korvaavin |
| komitatiivi | – | korvaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | korvaava- | |
| vahva vartalo | korvaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |