koste
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoste (48)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkost̪eˣ/
- tavutus: kos‧te
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koste | kosteet |
| genetiivi | kosteen | kosteiden kosteitten |
| partitiivi | kostetta | kosteita |
| akkusatiivi | koste; kosteen |
kosteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kosteessa | kosteissa |
| elatiivi | kosteesta | kosteista |
| illatiivi | kosteeseen | kosteisiin kosteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kosteella | kosteilla |
| ablatiivi | kosteelta | kosteilta |
| allatiivi | kosteelle | kosteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kosteena | kosteina |
| translatiivi | kosteeksi | kosteiksi |
| abessiivi | kosteetta | kosteitta |
| instruktiivi | – | kostein |
| komitatiivi | – | kosteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kostee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kostet- | |
Lainaukset
muokkaa1908. Uuno Sirelius: Suomalaisten kalastus, nide 3, s. 263
Nämä padot, jotka lyödään koskiin tai koviin virtoihin, laaditaan niin tiuhat, että niiden alle syntyy tyventö eli koste. Kalat, jotka virran kanssa käymästään taistelusta väsähtäneinä mielellään asettuvat tyventöön levähtämään, saarretaan jo edellä (s. 149) puheena olleella kostekulteella tai kostevadalla. Mutta pyynti suoritetaan paitsi keinotekoisista myöskin luonnonomaisista kosteista.
Saksa
muokkaaVerbi
muokkaakoste
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kosten
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kosten
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kosten
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kosten