kostute
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kostute | kostutteet |
| genetiivi | kostutteen | kostutteiden kostutteitten |
| partitiivi | kostutetta | kostutteita |
| akkusatiivi | kostute; kostutteen |
kostutteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kostutteessa | kostutteissa |
| elatiivi | kostutteesta | kostutteista |
| illatiivi | kostutteeseen | kostutteisiin kostutteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kostutteella | kostutteilla |
| ablatiivi | kostutteelta | kostutteilta |
| allatiivi | kostutteelle | kostutteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kostutteena | kostutteina |
| translatiivi | kostutteeksi | kostutteiksi |
| abessiivi | kostutteetta | kostutteitta |
| instruktiivi | – | kostuttein |
| komitatiivi | – | kostutteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kostuttee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kostutet- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kostute Kielitoimiston sanakirjassa