kostutin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kostutin | kostuttimet |
| genetiivi | kostuttimen | kostuttimien kostutinten |
| partitiivi | kostutinta | kostuttimia |
| akkusatiivi | kostutin; kostuttimen |
kostuttimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kostuttimessa | kostuttimissa |
| elatiivi | kostuttimesta | kostuttimista |
| illatiivi | kostuttimeen | kostuttimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kostuttimella | kostuttimilla |
| ablatiivi | kostuttimelta | kostuttimilta |
| allatiivi | kostuttimelle | kostuttimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kostuttimena (kostutinna) |
kostuttimina |
| translatiivi | kostuttimeksi | kostuttimiksi |
| abessiivi | kostuttimetta | kostuttimitta |
| instruktiivi | – | kostuttimin |
| komitatiivi | – | kostuttimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kostuttime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kostutin- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. laite, joka kostuttaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kostutin Kielitoimiston sanakirjassa