Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kostutus (39)

  1. kostuttaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkost̪ut̪us/
  • tavutus: kos‧tu‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kostutus kostutukset
genetiivi kostutuksen kostutusten
kostutuksien
partitiivi kostutusta kostutuksia
akkusatiivi kostutus;
kostutuksen
kostutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kostutuksessa kostutuksissa
elatiivi kostutuksesta kostutuksista
illatiivi kostutukseen kostutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kostutuksella kostutuksilla
ablatiivi kostutukselta kostutuksilta
allatiivi kostutukselle kostutuksille
muut sijamuodot
essiivi kostutuksena kostutuksina
translatiivi kostutukseksi kostutuksiksi
abessiivi kostutuksetta kostutuksitta
instruktiivi kostutuksin
komitatiivi kostutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kostutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kostutus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä kostuttaa (kostut- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa