Substantiivi

muokkaa

koukistus (39)

  1. koukistaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkou̯kist̪us/
  • tavutus: kou‧kis‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koukistus koukistukset
genetiivi koukistuksen koukistusten
koukistuksien
partitiivi koukistusta koukistuksia
akkusatiivi koukistus;
koukistuksen
koukistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi koukistuksessa koukistuksissa
elatiivi koukistuksesta koukistuksista
illatiivi koukistukseen koukistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koukistuksella koukistuksilla
ablatiivi koukistukselta koukistuksilta
allatiivi koukistukselle koukistuksille
muut sijamuodot
essiivi koukistuksena koukistuksina
translatiivi koukistukseksi koukistuksiksi
abessiivi koukistuksetta koukistuksitta
instruktiivi koukistuksin
komitatiivi koukistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koukistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
koukistus-

Etymologia

muokkaa

verbi koukistaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

koukistusliike

Aiheesta muualla

muokkaa