kouluttaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- henkilö, joka antaa koulutusta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkou̯lut̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: kou‧lut‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kouluttaja | kouluttajat |
| genetiivi | kouluttajan | kouluttajien (kouluttajain) |
| partitiivi | kouluttajaa | kouluttajia |
| akkusatiivi | kouluttaja; kouluttajan |
kouluttajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kouluttajassa | kouluttajissa |
| elatiivi | kouluttajasta | kouluttajista |
| illatiivi | kouluttajaan | kouluttajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kouluttajalla | kouluttajilla |
| ablatiivi | kouluttajalta | kouluttajilta |
| allatiivi | kouluttajalle | kouluttajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kouluttajana | kouluttajina |
| translatiivi | kouluttajaksi | kouluttajiksi |
| abessiivi | kouluttajatta | kouluttajitta |
| instruktiivi | – | kouluttajin |
| komitatiivi | – | kouluttajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kouluttaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka antaa koulutusta
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kouluttaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10