kouluttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakouluttaminen (38)
- teonnimi verbistä kouluttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kouluttaminen | kouluttamiset |
| genetiivi | kouluttamisen | kouluttamisten kouluttamisien |
| partitiivi | kouluttamista | kouluttamisia |
| akkusatiivi | kouluttaminen; kouluttamisen |
kouluttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kouluttamisessa | kouluttamisissa |
| elatiivi | kouluttamisesta | kouluttamisista |
| illatiivi | kouluttamiseen | kouluttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kouluttamisella | kouluttamisilla |
| ablatiivi | kouluttamiselta | kouluttamisilta |
| allatiivi | kouluttamiselle | kouluttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kouluttamisena (kouluttamisna) |
kouluttamisina |
| translatiivi | kouluttamiseksi | kouluttamisiksi |
| abessiivi | kouluttamisetta | kouluttamisitta |
| instruktiivi | – | kouluttamisin |
| komitatiivi | – | kouluttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kouluttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kouluttamis- | |