Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

koutsi (5)[1]

  1. (arkikieltä) valmentaja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkou̯t̪si/
  • tavutus: kout‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koutsi koutsit
genetiivi koutsin koutsien
(koutsein)
partitiivi koutsia koutseja
akkusatiivi koutsi;
koutsin
koutsit
sisäpaikallissijat
inessiivi koutsissa koutseissa
elatiivi koutsista koutseista
illatiivi koutsiin koutseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koutsilla koutseilla
ablatiivi koutsilta koutseilta
allatiivi koutsille koutseille
muut sijamuodot
essiivi koutsina koutseina
translatiivi koutsiksi koutseiksi
abessiivi koutsitta koutseitta
instruktiivi koutsein
komitatiivi koutseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koutsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • koutsi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Koutsi ja kuski. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5