koveneminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoveneminen (38)
- teonnimi verbistä koveta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koveneminen | kovenemiset |
| genetiivi | kovenemisen | kovenemisten kovenemisien |
| partitiivi | kovenemista | kovenemisia |
| akkusatiivi | koveneminen; kovenemisen |
kovenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kovenemisessa | kovenemisissa |
| elatiivi | kovenemisesta | kovenemisista |
| illatiivi | kovenemiseen | kovenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kovenemisella | kovenemisilla |
| ablatiivi | kovenemiselta | kovenemisilta |
| allatiivi | kovenemiselle | kovenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kovenemisena (kovenemisna) |
kovenemisina |
| translatiivi | kovenemiseksi | kovenemisiksi |
| abessiivi | kovenemisetta | kovenemisitta |
| instruktiivi | – | kovenemisin |
| komitatiivi | – | kovenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kovenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kovenemis- | |