SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

koveruus (40)

  1. se, että on kovera

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkoʋeruːs/
  • tavutus: ko‧ve‧ruus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koveruus koveruudet
genetiivi koveruuden koveruuksien
partitiivi koveruutta koveruuksia
akkusatiivi koveruus;
koveruuden
koveruudet
sisäpaikallissijat
inessiivi koveruudessa koveruuksissa
elatiivi koveruudesta koveruuksista
illatiivi koveruuteen koveruuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koveruudella koveruuksilla
ablatiivi koveruudelta koveruuksilta
allatiivi koveruudelle koveruuksille
muut sijamuodot
essiivi koveruutena koveruuksina
translatiivi koveruudeksi koveruuksiksi
abessiivi koveruudetta koveruuksitta
instruktiivi koveruuksin
komitatiivi koveruuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koveruude-
vahva vartalo koveruute-
konsonantti-
vartalo
koveruut-

EtymologiaMuokkaa

sanan kovera vartalosta kover- ja suffiksista -uus

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa