Wikipedia
Katso artikkeli Kranaatti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Käsikranaatteja
 
kranaatinheittimen kranaatteja

Substantiivi

muokkaa

kranaatti (5-C)

  1. käsin heitettävä sirpaloituvakuorinen ase, käsikranaatti
  2. räjähdysainetta sisältävä tykin ammus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈkrɑ̝nɑ̝ːt̪ːi]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kranaatti kranaatit
genetiivi kranaatin kranaattien
(kranaattein)
partitiivi kranaattia kranaatteja
akkusatiivi kranaatti;
kranaatin
kranaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi kranaatissa kranaateissa
elatiivi kranaatista kranaateista
illatiivi kranaattiin kranaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kranaatilla kranaateilla
ablatiivi kranaatilta kranaateilta
allatiivi kranaatille kranaateille
muut sijamuodot
essiivi kranaattina kranaatteina
translatiivi kranaatiksi kranaateiksi
abessiivi kranaatitta kranaateitta
instruktiivi kranaatein
komitatiivi kranaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kranaati-
vahva vartalo kranaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta granat (josta myös sana granaatti) << italian sanasta granata[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

kiväärikranaatti, kranaatinheitin, kranaatinheitintuli, kranaatinsirpale, kranaattikuoppa, kranaattituli, käsikranaatti, miinakranaatti, munakäsikranaatti, ontelokranaatti, painekranaatti, panssarikranaatti, savukranaatti, sirpalekranaatti, varsikäsikranaatti

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. granaatti.