kranaatti

Wikipedia
Katso artikkeli Kranaatti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Käsikranaatteja
kranaatinheittimen kranaatteja

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kranaatti (5-C)

  1. käsin heitettävä sirpaloituvakuorinen ase, käsikranaatti
  2. räjähdysainetta sisältävä tykin ammus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈkrɑ̝nɑ̝ːt̪ːi]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kranaatti kranaatit
genetiivi kranaatin kranaattien
(kranaattein)
partitiivi kranaattia kranaatteja
akkusatiivi kranaatti;
kranaatin
kranaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi kranaatissa kranaateissa
elatiivi kranaatista kranaateista
illatiivi kranaattiin kranaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kranaatilla kranaateilla
ablatiivi kranaatilta kranaateilta
allatiivi kranaatille kranaateille
muut sijamuodot
essiivi kranaattina kranaatteina
translatiivi kranaatiksi kranaateiksi
abessiivi kranaatitta kranaateitta
instruktiivi kranaatein
komitatiivi kranaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kranaati-
vahva vartalo kranaatti-
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

ruotsin sanasta granat[1]


KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitotMuokkaa

kiväärikranaatti, kranaatinheitin, kranaatinheitintuli, kranaatinsirpale, kranaattikuoppa, kranaattituli, käsikranaatti, miinakranaatti, munakäsikranaatti, ontelokranaatti, painekranaatti, panssarikranaatti, savukranaatti, sirpalekranaatti, varsikäsikranaatti

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 137. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.