Substantiivi

muokkaa

kravatti (5-C)

  1. solmio

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkrɑʋɑt̪ːi/
  • tavutus: kra‧vat‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kravatti kravatit
genetiivi kravatin kravattien
(kravattein)
partitiivi kravattia kravatteja
akkusatiivi kravatti;
kravatin
kravatit
sisäpaikallissijat
inessiivi kravatissa kravateissa
elatiivi kravatista kravateista
illatiivi kravattiin kravatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kravatilla kravateilla
ablatiivi kravatilta kravateilta
allatiivi kravatille kravateille
muut sijamuodot
essiivi kravattina kravatteina
translatiivi kravatiksi kravateiksi
abessiivi kravatitta kravateitta
instruktiivi kravatein
komitatiivi kravatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kravati-
vahva vartalo kravatti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< ruotsi kravatt < ranskan cravate[1] < serbokroaatin Hr̀vāt ’kroaatti’.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kravattisonni

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.