kristobaliitti

Suomi

Substantiivi

kristobaliitti (5-C) (ei monikkoa)

1. eräs kvartsin korkeassa lämpötilassa esiintyvä polymorfinen muoto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kristobaliitti	–
genetiivi	kristobaliitin	–
partitiivi	kristobaliittia	–
akkusatiivi	kristobaliitti; kristobaliitin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	kristobaliitissa	–
elatiivi	kristobaliitista	–
illatiivi	kristobaliittiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	kristobaliitilla	–
ablatiivi	kristobaliitilta	–
allatiivi	kristobaliitille	–
muut sijamuodot
essiivi	kristobaliittina	–
translatiivi	kristobaliitiksi	–
abessiivi	kristobaliititta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	kristobaliitteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kristobaliiti-
vahva vartalo	kristobaliitti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ensimmäisen löytöpaikan, Meksikon Cerro San Cristobalin mukaan

Käännökset

1. kvartsin korkeassa lämpötilassa esiintyvä polymorfinen muoto

englanti: cristobalite espanja: cristobalita f. ranska: cristobalite f.

venäjä: кристобали́т (kristobalít) viro: kristobaliit