kritiikki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- perusteltu arvostelu, jonka tarkoitus on antaa kohteelle selkeä ja perusteltu viesti siitä, että jotain olisi hyvä korjata taikka muuttaa
- (slangia, nuorisoslangia, myös median käyttämänä) toisen tahallinen morkkaaminen ja solvaaminen, jolla on usein tarkoitus tuhota kohteensa itsetuntoselvennä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkrit̪iːkːi/
- tavutus: kri‧tiik‧ki
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kritiikki | kritiikit |
genetiivi | kritiikin | kritiikkien (kritiikkein) |
partitiivi | kritiikkia | kritiikkeja |
akkusatiivi | kritiikki; kritiikin |
kritiikit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kritiikissa | kritiikeissa |
elatiivi | kritiikista | kritiikeista |
illatiivi | kritiikkiin | kritiikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kritiikilla | kritiikeilla |
ablatiivi | kritiikilta | kritiikeilta |
allatiivi | kritiikille | kritiikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kritiikkina | kritiikkeina |
translatiivi | kritiikiksi | kritiikeiksi |
abessiivi | kritiikitta | kritiikeitta |
instruktiivi | – | kritiikein |
komitatiivi | – | kritiikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kritiiki- | |
vahva vartalo | kritiikki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kritiikitön
Yhdyssanat
muokkaaglobalisaatiokritiikki, itsekritiikki, kritiikkipalaveri, lähdekritiikki, myyttikritiikki, tekstikritiikki, tiedekritiikki, uuskritiikki