Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

krokantti (5-C)

  1. murskattu krokaani tai muu sitä muistuttava karamellisoidusta sokerista ja pähkinöistä valmistettu täytekakun päälle tai suklaan tms. sekaan lisättävä rapea murske

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi krokantti krokantit
genetiivi krokantin krokanttien
(krokanttein)
partitiivi krokanttia krokantteja
akkusatiivi krokantti;
krokantin
krokantit
sisäpaikallissijat
inessiivi krokantissa krokanteissa
elatiivi krokantista krokanteista
illatiivi krokanttiin krokantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi krokantilla krokanteilla
ablatiivi krokantilta krokanteilta
allatiivi krokantille krokanteille
muut sijamuodot
essiivi krokanttina krokantteina
translatiivi krokantiksi krokanteiksi
abessiivi krokantitta krokanteitta
instruktiivi krokantein
komitatiivi krokantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo krokanti-
vahva vartalo krokantti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ranskan kielen adjektiivista croquant ('rapea')

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa