kruunaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakruunaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kruunata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kruunaava | kruunaavat |
genetiivi | kruunaavan | kruunaavien (kruunaavain) |
partitiivi | kruunaavaa | kruunaavia |
akkusatiivi | kruunaava; kruunaavan |
kruunaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kruunaavassa | kruunaavissa |
elatiivi | kruunaavasta | kruunaavista |
illatiivi | kruunaavaan | kruunaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kruunaavalla | kruunaavilla |
ablatiivi | kruunaavalta | kruunaavilta |
allatiivi | kruunaavalle | kruunaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kruunaavana | kruunaavina |
translatiivi | kruunaavaksi | kruunaaviksi |
abessiivi | kruunaavatta | kruunaavitta |
instruktiivi | – | kruunaavin |
komitatiivi | – | kruunaavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |