ksenoliitti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- yhdestä kivilajista koostuvan kiviaineksen joukossa oleva pienehkö määrä jotakin muuta kivilajia
- (geologia) magmakiven seassa oleva muu kivilaji
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈksenoliːtːi]
Tavutus
muokkaa- tavutus: kse‧no‧liit‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ksenoliitti | ksenoliitit |
| genetiivi | ksenoliitin | ksenoliittien (ksenoliittein) |
| partitiivi | ksenoliittia | ksenoliitteja |
| akkusatiivi | ksenoliitti; ksenoliitin |
ksenoliitit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ksenoliitissa | ksenoliiteissa |
| elatiivi | ksenoliitista | ksenoliiteista |
| illatiivi | ksenoliittiin | ksenoliitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ksenoliitilla | ksenoliiteilla |
| ablatiivi | ksenoliitilta | ksenoliiteilta |
| allatiivi | ksenoliitille | ksenoliiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ksenoliittina | ksenoliitteina |
| translatiivi | ksenoliitiksi | ksenoliiteiksi |
| abessiivi | ksenoliititta | ksenoliiteitta |
| instruktiivi | – | ksenoliitein |
| komitatiivi | – | ksenoliitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ksenoliiti- | |
| vahva vartalo | ksenoliitti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: ksenoliittinen