Substantiivi

muokkaa

kuiskailu (2)

  1. kuiskaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkui̯skɑi̯lu/
  • tavutus: kuis‧kai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuiskailu kuiskailut
genetiivi kuiskailun kuiskailujen
kuiskailuiden
kuiskailuitten
partitiivi kuiskailua kuiskailuita
kuiskailuja
akkusatiivi kuiskailu;
kuiskailun
kuiskailut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuiskailussa kuiskailuissa
elatiivi kuiskailusta kuiskailuista
illatiivi kuiskailuun kuiskailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuiskailulla kuiskailuilla
ablatiivi kuiskailulta kuiskailuilta
allatiivi kuiskailulle kuiskailuille
muut sijamuodot
essiivi kuiskailuna kuiskailuina
translatiivi kuiskailuksi kuiskailuiksi
abessiivi kuiskailutta kuiskailuitta
instruktiivi kuiskailuin
komitatiivi kuiskailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuiskailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa