kuiskailu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuiskailu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkui̯skɑi̯lu/
- tavutus: kuis‧kai‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuiskailu | kuiskailut |
genetiivi | kuiskailun | kuiskailujen kuiskailuiden kuiskailuitten |
partitiivi | kuiskailua | kuiskailuita kuiskailuja |
akkusatiivi | kuiskailu; kuiskailun |
kuiskailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuiskailussa | kuiskailuissa |
elatiivi | kuiskailusta | kuiskailuista |
illatiivi | kuiskailuun | kuiskailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuiskailulla | kuiskailuilla |
ablatiivi | kuiskailulta | kuiskailuilta |
allatiivi | kuiskailulle | kuiskailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuiskailuna | kuiskailuina |
translatiivi | kuiskailuksi | kuiskailuiksi |
abessiivi | kuiskailutta | kuiskailuitta |
instruktiivi | – | kuiskailuin |
komitatiivi | – | kuiskailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuiskailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi kuiskailla + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. kuiskaileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kuiskailu Kielitoimiston sanakirjassa