Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kukaali (6)

  1. mikä hyvänsä kukaaleihin (Centropus) kuuluva lintulaji tai sen yksilö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kukaali kukaalit
genetiivi kukaalin kukaalien
kukaaleiden
kukaaleitten
partitiivi kukaalia kukaaleita
kukaaleja
akkusatiivi kukaali;
kukaalin
kukaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi kukaalissa kukaaleissa
elatiivi kukaalista kukaaleista
illatiivi kukaaliin kukaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kukaalilla kukaaleilla
ablatiivi kukaalilta kukaaleilta
allatiivi kukaalille kukaaleille
muut sijamuodot
essiivi kukaalina kukaaleina
translatiivi kukaaliksi kukaaleiksi
abessiivi kukaalitta kukaaleitta
instruktiivi kukaalein
komitatiivi kukaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kukaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aasiankukaali, afrikankukaali, andamaanienkukaali, biakinkukaali, celebesinkukaali, fasaanikukaali, filippiinienkukaali, gaboninkukaali, guineankukaali, isokukaali, kainkukaali, kirjokukaali, kuparipyrstökukaali, lyhytvarvaskukaali, madagaskarinkukaali, mindoronkukaali, mustavatsakukaali, naamiokukaali, papuankukaali, pikkukukaali, puputtajakukaali, ruostekukaali, salomoninkukaali, sinipääkukaali, srilankankukaali, sundankukaali, variskukaali, violettikukaali