kukkoilu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakukkoilu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkukːoi̯lu/
- tavutus: kuk‧koi‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kukkoilu | kukkoilut |
genetiivi | kukkoilun | kukkoilujen kukkoiluiden kukkoiluitten |
partitiivi | kukkoilua | kukkoiluita kukkoiluja |
akkusatiivi | kukkoilu; kukkoilun |
kukkoilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kukkoilussa | kukkoiluissa |
elatiivi | kukkoilusta | kukkoiluista |
illatiivi | kukkoiluun | kukkoiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kukkoilulla | kukkoiluilla |
ablatiivi | kukkoilulta | kukkoiluilta |
allatiivi | kukkoilulle | kukkoiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kukkoiluna | kukkoiluina |
translatiivi | kukkoiluksi | kukkoiluiksi |
abessiivi | kukkoilutta | kukkoiluitta |
instruktiivi | – | kukkoiluin |
komitatiivi | – | kukkoiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kukkoilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kukkoileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kukkoilu Kielitoimiston sanakirjassa