kuletti
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- hiotun jalokiven pohjaviiste
- Vanhoissa hionnoissa kuletti ei ollut terävä vaan se oli oma viisteensä.
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuletti | kuletit |
| genetiivi | kuletin | kulettien (kulettein) |
| partitiivi | kulettia | kuletteja |
| akkusatiivi | kuletti; kuletin |
kuletit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuletissa | kuleteissa |
| elatiivi | kuletista | kuleteista |
| illatiivi | kulettiin | kuletteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuletilla | kuleteilla |
| ablatiivi | kuletilta | kuleteilta |
| allatiivi | kuletille | kuleteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulettina | kuletteina |
| translatiivi | kuletiksi | kuleteiksi |
| abessiivi | kuletitta | kuleteitta |
| instruktiivi | – | kuletein |
| komitatiivi | – | kuletteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kuleti- | |
| vahva vartalo | kuletti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |