kuljetteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuljetteleminen (38)
- teonnimi verbistä kuljetella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuljetteleminen | kuljettelemiset |
genetiivi | kuljettelemisen | kuljettelemisten kuljettelemisien |
partitiivi | kuljettelemista | kuljettelemisia |
akkusatiivi | kuljetteleminen; kuljettelemisen |
kuljettelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuljettelemisessa | kuljettelemisissa |
elatiivi | kuljettelemisesta | kuljettelemisista |
illatiivi | kuljettelemiseen | kuljettelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuljettelemisella | kuljettelemisilla |
ablatiivi | kuljettelemiselta | kuljettelemisilta |
allatiivi | kuljettelemiselle | kuljettelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuljettelemisena (kuljettelemisna) |
kuljettelemisina |
translatiivi | kuljettelemiseksi | kuljettelemisiksi |
abessiivi | kuljettelemisetta | kuljettelemisitta |
instruktiivi | – | kuljettelemisin |
komitatiivi | – | kuljettelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuljettelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuljettelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kuljetella + johdin -minen