kulmapotku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jalkapallossa puolustavan joukkueen pelaajasta päätyrajan ylittäneestä pallosta hyökkääjän pelaajalle kentän kulmasta tehtäväksi annettu pelinaloitus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkulmɑˌpot̪ku/
- tavutus: kul‧ma‧pot‧ku
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulmapotku | kulmapotkut |
| genetiivi | kulmapotkun | kulmapotkujen |
| partitiivi | kulmapotkua | kulmapotkuja |
| akkusatiivi | kulmapotku; kulmapotkun |
kulmapotkut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kulmapotkussa | kulmapotkuissa |
| elatiivi | kulmapotkusta | kulmapotkuista |
| illatiivi | kulmapotkuun | kulmapotkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kulmapotkulla | kulmapotkuilla |
| ablatiivi | kulmapotkulta | kulmapotkuilta |
| allatiivi | kulmapotkulle | kulmapotkuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulmapotkuna | kulmapotkuina |
| translatiivi | kulmapotkuksi | kulmapotkuiksi |
| abessiivi | kulmapotkutta | kulmapotkuitta |
| instruktiivi | – | kulmapotkuin |
| komitatiivi | – | kulmapotkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulmapotku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kulmasta annettava pelinaloitus
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (puhekieltä) kulmuri
Aiheesta muualla
muokkaa- kulmapotku Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1