Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kultaisuus (40)

  1. se, että on kultainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkult̪ɑi̯suːs/
  • tavutus: kul‧tai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kultaisuus kultaisuudet
genetiivi kultaisuuden kultaisuuksien
partitiivi kultaisuutta kultaisuuksia
akkusatiivi kultaisuus;
kultaisuuden
kultaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kultaisuudessa kultaisuuksissa
elatiivi kultaisuudesta kultaisuuksista
illatiivi kultaisuuteen kultaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kultaisuudella kultaisuuksilla
ablatiivi kultaisuudelta kultaisuuksilta
allatiivi kultaisuudelle kultaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kultaisuutena kultaisuuksina
translatiivi kultaisuudeksi kultaisuuksiksi
abessiivi kultaisuudetta kultaisuuksitta
instruktiivi kultaisuuksin
komitatiivi kultaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kultaisuude-
vahva vartalo kultaisuute-
konsonantti-
vartalo
kultaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan kultainen vartalosta kultais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa