SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kulutus (39)[1]

  1. (taloustiede) jonkin hyödykkeen, tuotteen tai palvelun, käyttäminen
    Broilerinlihan kulutus on kasvanut.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkulut̪us/
  • tavutus: ku‧lu‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kulutus kulutukset
genetiivi kulutuksen kulutusten
kulutuksien
partitiivi kulutusta kulutuksia
akkusatiivi kulutus;
kulutuksen
kulutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kulutuksessa kulutuksissa
elatiivi kulutuksesta kulutuksista
illatiivi kulutukseen kulutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kulutuksella kulutuksilla
ablatiivi kulutukselta kulutuksilta
allatiivi kulutukselle kulutuksille
muut sijamuodot
essiivi kulutuksena kulutuksina
translatiivi kulutukseksi kulutuksiksi
abessiivi kulutuksetta kulutuksitta
instruktiivi kulutuksin
komitatiivi kulutuksine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

ammustenkulutus, bensiininkulutus, energiankulutus, hapenkulutus, kerskakulutus, kulutuselektroniikka, kulutushyödyke, kulutusjuhla, kulutusluotto, kulutusmaito, kulutusosuuskunta, kulutusosuustoiminta, kulutuspinta, kulutustavara, kulutustottumus, kulutusvero, kulutusyhteiskunta, kulutusyksikkö, maidonkulutus, polttoaineenkulutus, ravinnonkulutus, sähkönkulutus, vedenkulutus, virrankulutus, voimankulutus, vuosikulutus, öljynkulutus

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39