kumaruus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakumaruus (40)
- ihmisen vartalon lihaskunnon heikkenemisestä johtuva eteenpäin kaartunut asento
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkumɑruːs/
- tavutus: ku‧ma‧ruus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumaruus | kumaruudet |
| genetiivi | kumaruuden | kumaruuksien |
| partitiivi | kumaruutta | kumaruuksia |
| akkusatiivi | kumaruus; kumaruuden |
kumaruudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumaruudessa | kumaruuksissa |
| elatiivi | kumaruudesta | kumaruuksista |
| illatiivi | kumaruuteen | kumaruuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumaruudella | kumaruuksilla |
| ablatiivi | kumaruudelta | kumaruuksilta |
| allatiivi | kumaruudelle | kumaruuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumaruutena | kumaruuksina |
| translatiivi | kumaruudeksi | kumaruuksiksi |
| abessiivi | kumaruudetta | kumaruuksitta |
| instruktiivi | – | kumaruuksin |
| komitatiivi | – | kumaruuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kumaruude- | |
| vahva vartalo | kumaruute- | |
| konsonantti- vartalo |
kumaruut- | |
Etymologia
muokkaasanan kumara vartalosta kumar- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kumaruus Kielitoimiston sanakirjassa