kumotus

Suomi

Substantiivi

kumotus (39)

kumottaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkumot̪us/
tavutus: ku‧mo‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kumotus	kumotukset
genetiivi	kumotuksen	kumotusten kumotuksien
partitiivi	kumotusta	kumotuksia
akkusatiivi	kumotus; kumotuksen	kumotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kumotuksessa	kumotuksissa
elatiivi	kumotuksesta	kumotuksista
illatiivi	kumotukseen	kumotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kumotuksella	kumotuksilla
ablatiivi	kumotukselta	kumotuksilta
allatiivi	kumotukselle	kumotuksille
muut sijamuodot
essiivi	kumotuksena	kumotuksina
translatiivi	kumotukseksi	kumotuksiksi
abessiivi	kumotuksetta	kumotuksitta
instruktiivi	–	kumotuksin
komitatiivi	–	kumotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kumotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kumotus-

Etymologia

kumottaa (heikko vartalo kumota-) + -us

Käännökset

1. kumottaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kumotus Kielitoimiston sanakirjassa