kumotus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakumotus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkumot̪us/
- tavutus: ku‧mo‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumotus | kumotukset |
| genetiivi | kumotuksen | kumotusten kumotuksien |
| partitiivi | kumotusta | kumotuksia |
| akkusatiivi | kumotus; kumotuksen |
kumotukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumotuksessa | kumotuksissa |
| elatiivi | kumotuksesta | kumotuksista |
| illatiivi | kumotukseen | kumotuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumotuksella | kumotuksilla |
| ablatiivi | kumotukselta | kumotuksilta |
| allatiivi | kumotukselle | kumotuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumotuksena | kumotuksina |
| translatiivi | kumotukseksi | kumotuksiksi |
| abessiivi | kumotuksetta | kumotuksitta |
| instruktiivi | – | kumotuksin |
| komitatiivi | – | kumotuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kumotukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kumotus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kumottaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kumotus Kielitoimiston sanakirjassa