kuninkaallinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakuninkaallinen (38) (komparatiivi kuninkaallisempi, superlatiivi kuninkaallisin) (taivutus[luo])
- kuninkaaseen tai kuningattareen liittyvä
- kuninkaalle tai kuningattarelle kuuluva
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuninˌkɑːlːinen/
- tavutus: ku‧nin‧kaal‧li‧nen
Etymologia
muokkaasubstantiivi kuningas + johdin -llinen
Käännökset
muokkaa1. kuninkaaseen tai kuningattareen liittyvä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: kuninkaallisesti
- substantiivit: kuninkaallisuus
Substantiivi
muokkaakuninkaallinen (38)
- henkilö joka on kuninkaallista syntyperää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuninkaallinen | kuninkaalliset |
genetiivi | kuninkaallisen | kuninkaallisten kuninkaallisien |
partitiivi | kuninkaallista | kuninkaallisia |
akkusatiivi | kuninkaallinen; kuninkaallisen |
kuninkaalliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuninkaallisessa | kuninkaallisissa |
elatiivi | kuninkaallisesta | kuninkaallisista |
illatiivi | kuninkaalliseen | kuninkaallisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuninkaallisella | kuninkaallisilla |
ablatiivi | kuninkaalliselta | kuninkaallisilta |
allatiivi | kuninkaalliselle | kuninkaallisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuninkaallisena (kuninkaallisna) |
kuninkaallisina |
translatiivi | kuninkaalliseksi | kuninkaallisiksi |
abessiivi | kuninkaallisetta | kuninkaallisitta |
instruktiivi | – | kuninkaallisin |
komitatiivi | – | kuninkaallisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuninkaallise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuninkaallis- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuninkaallinen Kielitoimiston sanakirjassa