Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuntoilija (12)

  1. henkilö, joka kuntoilee

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkunt̪oi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: kun‧toi‧li‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuntoilija kuntoilijat
genetiivi kuntoilijan kuntoilijoiden
kuntoilijoitten
(kuntoilijain)
partitiivi kuntoilijaa kuntoilijoita
akkusatiivi kuntoilija;
kuntoilijan
kuntoilijat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuntoilijassa kuntoilijoissa
elatiivi kuntoilijasta kuntoilijoista
illatiivi kuntoilijaan kuntoilijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuntoilijalla kuntoilijoilla
ablatiivi kuntoilijalta kuntoilijoilta
allatiivi kuntoilijalle kuntoilijoille
muut sijamuodot
essiivi kuntoilijana kuntoilijoina
translatiivi kuntoilijaksi kuntoilijoiksi
abessiivi kuntoilijatta kuntoilijoitta
instruktiivi kuntoilijoin
komitatiivi kuntoilijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuntoilija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa