kuohinta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuo̯hint̪ɑ/
- tavutus: kuo‧hin‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuohinta | kuohinnat |
genetiivi | kuohinnan | kuohintojen (kuohintain) |
partitiivi | kuohintaa | kuohintoja |
akkusatiivi | kuohinta; kuohinnan |
kuohinnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuohinnassa | kuohinnoissa |
elatiivi | kuohinnasta | kuohinnoista |
illatiivi | kuohintaan | kuohintoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuohinnalla | kuohinnoilla |
ablatiivi | kuohinnalta | kuohinnoilta |
allatiivi | kuohinnalle | kuohinnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuohintana | kuohintoina |
translatiivi | kuohinnaksi | kuohinnoiksi |
abessiivi | kuohinnatta | kuohinnoitta |
instruktiivi | – | kuohinnoin |
komitatiivi | – | kuohintoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kuohinna- | |
vahva vartalo | kuohinta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. kastraatio
Ks. kastraatio |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuohinta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J