SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kuohkeus (40)[1]

  1. se, että on kuohkea

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkuo̯hkeus/ tai /ˈkuo̯hkeu̯s/
  • tavutus: kuoh‧ke‧us / kuoh‧keus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuohkeus kuohkeudet
genetiivi kuohkeuden kuohkeuksien
partitiivi kuohkeutta kuohkeuksia
akkusatiivi kuohkeus;
kuohkeuden
kuohkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuohkeudessa kuohkeuksissa
elatiivi kuohkeudesta kuohkeuksista
illatiivi kuohkeuteen kuohkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuohkeudella kuohkeuksilla
ablatiivi kuohkeudelta kuohkeuksilta
allatiivi kuohkeudelle kuohkeuksille
muut sijamuodot
essiivi kuohkeutena kuohkeuksina
translatiivi kuohkeudeksi kuohkeuksiksi
abessiivi kuohkeudetta kuohkeuksitta
instruktiivi kuohkeuksin
komitatiivi kuohkeuksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

sanan kuohkea vartalosta kuohke- ja suffiksista -us

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40