kuoleentuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuoleentuminen (38)
- teonnimi verbistä kuoleentua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuoleentuminen | kuoleentumiset |
genetiivi | kuoleentumisen | kuoleentumisten kuoleentumisien |
partitiivi | kuoleentumista | kuoleentumisia |
akkusatiivi | kuoleentuminen; kuoleentumisen |
kuoleentumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuoleentumisessa | kuoleentumisissa |
elatiivi | kuoleentumisesta | kuoleentumisista |
illatiivi | kuoleentumiseen | kuoleentumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuoleentumisella | kuoleentumisilla |
ablatiivi | kuoleentumiselta | kuoleentumisilta |
allatiivi | kuoleentumiselle | kuoleentumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuoleentumisena (kuoleentumisna) |
kuoleentumisina |
translatiivi | kuoleentumiseksi | kuoleentumisiksi |
abessiivi | kuoleentumisetta | kuoleentumisitta |
instruktiivi | – | kuoleentumisin |
komitatiivi | – | kuoleentumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuoleentumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuoleentumis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kuoleentua + johdin -minen