kuormuri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) kuorma-auto
- ajaa kuormurilla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuo̯rmuri/
- tavutus: kuor‧mu‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuormuri | kuormurit |
genetiivi | kuormurin | kuormurien kuormureiden kuormureitten |
partitiivi | kuormuria | kuormureita kuormureja |
akkusatiivi | kuormuri; kuormurin |
kuormurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuormurissa | kuormureissa |
elatiivi | kuormurista | kuormureista |
illatiivi | kuormuriin | kuormureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuormurilla | kuormureilla |
ablatiivi | kuormurilta | kuormureilta |
allatiivi | kuormurille | kuormureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuormurina | kuormureina |
translatiivi | kuormuriksi | kuormureiksi |
abessiivi | kuormuritta | kuormureitta |
instruktiivi | – | kuormurein |
komitatiivi | – | kuormureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuormuri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- kuormuri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6