kupari
 |
Suomi muokkaa
| Alkuaineet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| nikkeli ← kupari → sinkki | ||||||
| Ni ← Cu → Zn | ||||||
 | ||||||
Substantiivi muokkaa
kupari (6)
- metallinen alkuaine, jonka kemiallinen tunnus on Cu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkupɑri/
- tavutus: ku‧pa‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kupari | kuparit |
| genetiivi | kuparin | kuparien kupareiden kupareitten |
| partitiivi | kuparia | kupareita kupareja |
| akkusatiivi | kupari; kuparin |
kuparit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuparissa | kupareissa |
| elatiivi | kuparista | kupareista |
| illatiivi | kupariin | kupareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuparilla | kupareilla |
| ablatiivi | kuparilta | kupareilta |
| allatiivi | kuparille | kupareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuparina | kupareina |
| translatiivi | kupariksi | kupareiksi |
| abessiivi | kuparitta | kupareitta |
| instruktiivi | – | kuparein |
| komitatiivi | – | kupareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kupari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. metallinen alkuaine, jonka kemiallinen tunnus on Cu
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kuparihohde, kuparihome, kuparijohdin, kuparijohto, kuparikaiverros, kuparikaivos, kuparikiisu, kuparilanka, kuparimalmi, kuparimyrkytys, kuparinruskea, kuparipelti, kuparipiirros, kupariputki, kupariraha, kupariruoste, kupariseos, kupariseppä, kuparisulatto, kuparisulfaatti, kuparisuola, kuparivihtrilli, kupariväri, raakakupari
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.