Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kupillinen (38)

  1. yhden kupin tilavuuden verran vetävä määrä, kupintäysi
    Ainahan kupillinen hyvää kahvia kelpaa.
    Poikkea kupilliselle.
    Monet saavat päivittäisen elantonsa kupillisesta riisiä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkupilˌlinen/
  • tavutus: ku‧pil‧li‧nen

Käännkset muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kupillinen kupilliset
genetiivi kupillisen kupillisten
kupillisien
partitiivi kupillista kupillisia
akkusatiivi kupillinen;
kupillisen
kupilliset
sisäpaikallissijat
inessiivi kupillisessa kupillisissa
elatiivi kupillisesta kupillisista
illatiivi kupilliseen kupillisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kupillisella kupillisilla
ablatiivi kupilliselta kupillisilta
allatiivi kupilliselle kupillisille
muut sijamuodot
essiivi kupillisena
(kupillisna)
kupillisina
translatiivi kupilliseksi kupillisiksi
abessiivi kupillisetta kupillisitta
instruktiivi kupillisin
komitatiivi kupillisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kupillise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kupillis-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa