kupillinen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakupillinen (38)
- yhden kupin tilavuuden verran vetävä määrä, kupintäysi
- Ainahan kupillinen hyvää kahvia kelpaa.
- Poikkea kupilliselle.
- Monet saavat päivittäisen elantonsa kupillisesta riisiä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkupilˌlinen/
- tavutus: ku‧pil‧li‧nen
Käännkset
muokkaaTaivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kupillinen | kupilliset |
genetiivi | kupillisen | kupillisten kupillisien |
partitiivi | kupillista | kupillisia |
akkusatiivi | kupillinen; kupillisen |
kupilliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kupillisessa | kupillisissa |
elatiivi | kupillisesta | kupillisista |
illatiivi | kupilliseen | kupillisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kupillisella | kupillisilla |
ablatiivi | kupilliselta | kupillisilta |
allatiivi | kupilliselle | kupillisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kupillisena (kupillisna) |
kupillisina |
translatiivi | kupilliseksi | kupillisiksi |
abessiivi | kupillisetta | kupillisitta |
instruktiivi | – | kupillisin |
komitatiivi | – | kupillisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kupillise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kupillis- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kupillinen Kielitoimiston sanakirjassa