Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuraattori (6)[1]

  1. sosiaalityöntekijä
  2. osakunnan luottamushenkilö
  3. näyttelyn, erityisesti taidenäyttelyn järjestäjä; museokokoelman hoitaja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkurɑːt̪ˌt̪ori/
  • tavutus: ku‧raat‧to‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuraattori kuraattorit
genetiivi kuraattorin kuraattorien
kuraattoreiden
kuraattoreitten
partitiivi kuraattoria kuraattoreita
kuraattoreja
akkusatiivi kuraattori;
kuraattorin
kuraattorit
sisäpaikallissijat
inessiivi kuraattorissa kuraattoreissa
elatiivi kuraattorista kuraattoreista
illatiivi kuraattoriin kuraattoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuraattorilla kuraattoreilla
ablatiivi kuraattorilta kuraattoreilta
allatiivi kuraattorille kuraattoreille
muut sijamuodot
essiivi kuraattorina kuraattoreina
translatiivi kuraattoriksi kuraattoreiksi
abessiivi kuraattoritta kuraattoreitta
instruktiivi kuraattorein
komitatiivi kuraattoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuraattori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

koulukuraattori, seurakuntakuraattori

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6