kurgaani
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakurgaani (6)
- (arkeologia) hautakumpu Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurgaani | kurgaanit |
| genetiivi | kurgaanin | kurgaanien kurgaaneiden kurgaaneitten |
| partitiivi | kurgaania | kurgaaneita kurgaaneja |
| akkusatiivi | kurgaani; kurgaanin |
kurgaanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurgaanissa | kurgaaneissa |
| elatiivi | kurgaanista | kurgaaneista |
| illatiivi | kurgaaniin | kurgaaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurgaanilla | kurgaaneilla |
| ablatiivi | kurgaanilta | kurgaaneilta |
| allatiivi | kurgaanille | kurgaaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurgaanina | kurgaaneina |
| translatiivi | kurgaaniksi | kurgaaneiksi |
| abessiivi | kurgaanitta | kurgaaneitta |
| instruktiivi | – | kurgaanein |
| komitatiivi | – | kurgaaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurgaani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.