Substantiivi

muokkaa

kurottaja (10)

  1. henkilö, joka kurottaa
  2. työmaaolosuhteisiin tarkoitettu työkone, jossa on teleskooppivarren päässä haarukka kuormalavojen käsittelyyn

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kurottaja kurottajat
genetiivi kurottajan kurottajien
(kurottajain)
partitiivi kurottajaa kurottajia
akkusatiivi kurottaja;
kurottajan
kurottajat
sisäpaikallissijat
inessiivi kurottajassa kurottajissa
elatiivi kurottajasta kurottajista
illatiivi kurottajaan kurottajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kurottajalla kurottajilla
ablatiivi kurottajalta kurottajilta
allatiivi kurottajalle kurottajille
muut sijamuodot
essiivi kurottajana kurottajina
translatiivi kurottajaksi kurottajiksi
abessiivi kurottajatta kurottajitta
instruktiivi kurottajin
komitatiivi kurottajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kurottaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa