kurottanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakurottanut (47)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kurottaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurottanut | kurottaneet |
| genetiivi | kurottaneen | kurottaneiden kurottaneitten |
| partitiivi | kurottanutta | kurottaneita |
| akkusatiivi | kurottanut; kurottaneen |
kurottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurottaneessa | kurottaneissa |
| elatiivi | kurottaneesta | kurottaneista |
| illatiivi | kurottaneeseen | kurottaneisiin kurottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurottaneella | kurottaneilla |
| ablatiivi | kurottaneelta | kurottaneilta |
| allatiivi | kurottaneelle | kurottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurottaneena | kurottaneina |
| translatiivi | kurottaneeksi | kurottaneiksi |
| abessiivi | kurottaneetta | kurottaneitta |
| instruktiivi | – | kurottanein |
| komitatiivi | – | kurottaneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |