kuroutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuroutuminen (38)
- teonnimi verbistä kuroutua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuroutuminen | kuroutumiset |
| genetiivi | kuroutumisen | kuroutumisten kuroutumisien |
| partitiivi | kuroutumista | kuroutumisia |
| akkusatiivi | kuroutuminen; kuroutumisen |
kuroutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuroutumisessa | kuroutumisissa |
| elatiivi | kuroutumisesta | kuroutumisista |
| illatiivi | kuroutumiseen | kuroutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuroutumisella | kuroutumisilla |
| ablatiivi | kuroutumiselta | kuroutumisilta |
| allatiivi | kuroutumiselle | kuroutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuroutumisena (kuroutumisna) |
kuroutumisina |
| translatiivi | kuroutumiseksi | kuroutumisiksi |
| abessiivi | kuroutumisetta | kuroutumisitta |
| instruktiivi | – | kuroutumisin |
| komitatiivi | – | kuroutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuroutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuroutumis- | |