kurvaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakurvaileminen (38)
- teonnimi verbistä kurvailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurvaileminen | kurvailemiset |
| genetiivi | kurvailemisen | kurvailemisten kurvailemisien |
| partitiivi | kurvailemista | kurvailemisia |
| akkusatiivi | kurvaileminen; kurvailemisen |
kurvailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurvailemisessa | kurvailemisissa |
| elatiivi | kurvailemisesta | kurvailemisista |
| illatiivi | kurvailemiseen | kurvailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurvailemisella | kurvailemisilla |
| ablatiivi | kurvailemiselta | kurvailemisilta |
| allatiivi | kurvailemiselle | kurvailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurvailemisena (kurvailemisna) |
kurvailemisina |
| translatiivi | kurvailemiseksi | kurvailemisiksi |
| abessiivi | kurvailemisetta | kurvailemisitta |
| instruktiivi | – | kurvailemisin |
| komitatiivi | – | kurvailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurvailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kurvailemis- | |