kutistuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakutistuminen (38)
- teonnimi verbistä kutistua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutistuminen | kutistumiset |
| genetiivi | kutistumisen | kutistumisten kutistumisien |
| partitiivi | kutistumista | kutistumisia |
| akkusatiivi | kutistuminen; kutistumisen |
kutistumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutistumisessa | kutistumisissa |
| elatiivi | kutistumisesta | kutistumisista |
| illatiivi | kutistumiseen | kutistumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutistumisella | kutistumisilla |
| ablatiivi | kutistumiselta | kutistumisilta |
| allatiivi | kutistumiselle | kutistumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutistumisena (kutistumisna) |
kutistumisina |
| translatiivi | kutistumiseksi | kutistumisiksi |
| abessiivi | kutistumisetta | kutistumisitta |
| instruktiivi | – | kutistumisin |
| komitatiivi | – | kutistumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kutistumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kutistumis- | |
Etymologia
muokkaaverbi kutistua + johdin -minen
Aiheesta muualla
muokkaa- kutistuminen Tieteen termipankissa