Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kutitus (39)

  1. kutittaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkut̪it̪us/
  • tavutus: ku‧ti‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutitus kutitukset
genetiivi kutituksen kutitusten
kutituksien
partitiivi kutitusta kutituksia
akkusatiivi kutitus;
kutituksen
kutitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kutituksessa kutituksissa
elatiivi kutituksesta kutituksista
illatiivi kutitukseen kutituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutituksella kutituksilla
ablatiivi kutitukselta kutituksilta
allatiivi kutitukselle kutituksille
muut sijamuodot
essiivi kutituksena kutituksina
translatiivi kutitukseksi kutituksiksi
abessiivi kutituksetta kutituksitta
instruktiivi kutituksin
komitatiivi kutituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kutitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kutitus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä kutittaa (kutit- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kutitus Kielitoimiston sanakirjassa