kutkutteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakutkutteleminen (38)
- teonnimi verbistä kutkutella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kutkutteleminen | kutkuttelemiset |
genetiivi | kutkuttelemisen | kutkuttelemisten kutkuttelemisien |
partitiivi | kutkuttelemista | kutkuttelemisia |
akkusatiivi | kutkutteleminen; kutkuttelemisen |
kutkuttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kutkuttelemisessa | kutkuttelemisissa |
elatiivi | kutkuttelemisesta | kutkuttelemisista |
illatiivi | kutkuttelemiseen | kutkuttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kutkuttelemisella | kutkuttelemisilla |
ablatiivi | kutkuttelemiselta | kutkuttelemisilta |
allatiivi | kutkuttelemiselle | kutkuttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kutkuttelemisena (kutkuttelemisna) |
kutkuttelemisina |
translatiivi | kutkuttelemiseksi | kutkuttelemisiksi |
abessiivi | kutkuttelemisetta | kutkuttelemisitta |
instruktiivi | – | kutkuttelemisin |
komitatiivi | – | kutkuttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kutkuttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kutkuttelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kutkutella + johdin -minen