kuttu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- naaraspuolinen vuohi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkut̪ːu/
- tavutus: kut‧tu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuttu | kutut |
| genetiivi | kutun | kuttujen |
| partitiivi | kuttua | kuttuja |
| akkusatiivi | kuttu; kutun |
kutut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutussa | kutuissa |
| elatiivi | kutusta | kutuista |
| illatiivi | kuttuun | kuttuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutulla | kutuilla |
| ablatiivi | kutulta | kutuilta |
| allatiivi | kutulle | kutuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuttuna | kuttuina |
| translatiivi | kutuksi | kutuiksi |
| abessiivi | kututta | kutuitta |
| instruktiivi | – | kutuin |
| komitatiivi | – | kuttuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kutu- | |
| vahva vartalo | kuttu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuttu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C